MINNESOTA STAMP EXPO - POHJOISMAINEN POSTIMERKKINÄYTTELY AMERIKKALAISEEN TAPAAN

Scandinavian Collectors Clubin isännöimä kansallinen Minnesota Stamp Expo Crystalissa Yhdysvalloissa 15.-17.7.2011 oli melko eksoottinen kokemus suomalaiselle tuomariston jäsenelle, muutoinkin kuin ulkona vallinneen trooppisen helteen ansiosta.

Toki pienehkössä, parinsadan kehyksen näyttelyssä oli tarjolla perinteistä filateliaa, postihistoriaa ja leimamerkkejä, kuten missä tahansa näyttelyssä. Erikoista sen sijaan oli mm. se, että kaksi viidestä kilpailuluokan kultamitalista (yhden kehyksen kokoelmien lisäksi) jaettiin kokoelmille, joissa ensipäiväkuorten esittäminen oli keskeisellä sijalla.

Kuvassa etualalla pari ensimmäistä kehystä Todd Ronnein kokoelmasta "Great Britain's Winston Churchill Centenary Stamps & First Day Covers" -kokoelmasta, joka sai kiinnostavalla modernin materiaalin tutkimuksellaan kultamitalin.

Todd Ronnei (kuvassa oikealla) sai lisäksi useita kunnia-
palkintoja, mm. materiaalista ja parhaasta etusivusta.


Toisen kultamitalin ensipäiväkuorikokoelmalla sai Alan Warren
(vas.), joka nähtiin mm. viime keväänä Jyväskylässä Nordia
2011 -näyttelyssä vierailevana amerikkalaistuomarina. Warren
on Yhdysvalloissa ensipäiväkuorten keräilijöiden kärkinimiä.

Alan Warrenin kokoelma "The John Ericsson Issue and its First Day Covers" esittää vuonna 1926 ilmestyneen, ruotsalaissyntyisen John Ericssonin kunniaksi Yhdysvalloissa julkaistun merkin varhaisia käyttöjä.

Kokoelmaan sisältyy monia ehdotteita, levytystä, jne. mutta pääpaino on erilaisilla ensikäytöillä. Ennen ensipäivää postitetut, ensimmäiset kirjatut ja vakuutetut kirjeet, ensimmäiset erikoisjakelut, ensilentoposti mukaan lukien katapulttilennot, Zeppeliinint, jne. Taksa oli tarkoitettu ulkomaankirjeeseen, joten mukana on moniin harvinaisiin osoitemaihin kulkeneita kohteita.

Yhdysvalloissa ensipäiväkuoret ovat olleet yksityistä toimintaa, minkä seurauksena eri taiteilijoiden työt (joita usein on painettu hyvin pieniä määriä) ovat kysyttyjä ja arvostettuja. Ne muodostavat yleensä tärkeän osan ensipäiväkuoria esittävässä kokoelmassa.

Suomalaissiirtolaisia esittävä yhteisjulkaisu
kuuluu ensipäiväkuorten pioneereihin

Ross V. Olsonin hopeamitalikokoelma amerikkalaisista yhteisjulkaisumerkeistä toisten maiden kanssa - tarkemmin sanottuna niiden ensipäiväkuorista - oli myös kiinnostava, ei vähiten suomalaisyhteyksiensä vuoksi.

Vuonna 1938 ilmestynyt Suomen, Ruotsin ja USA:n yhdessä julkaisema postimerkki siirtolaisuuden muistoksi on peräti ensimmäinen virallinen yhteisjulkaisumerkki Yhdysvalloissa. Merkit eivät tosin ole edes samanlaisia, vaan ainoastaan niiden aiheesta oli sovittu yhteisesti. Puoli vuosisataa myöhemmin ilmestynyt toinen yhteisjulkaisu samasta aiheesta on myös olemassa.

Vuonna 1938 ilmestyneen yhteisjulkaisun ensipäiväkuoren teki mahdolliseksi se, että merkit ilmestyivät tuolloin eri päivinä ja kuori ehti matkata välillä Atlantin yli Amerikkaan. Näitä kuoria tunnetaan Olsonin mukaan vain viisi kappaletta. Viereinen kuva on Ross V. Olsonin kokoelmasta.

Nuorisoluokassa ei ollut tungosta Minnesotankaan näyttelyssä,
mutta nähtiin siellä kuitenkin muutamia kokoelmia. Nuorin
osallistuja oli 8-vuotias Haley Oswald (kuvassa), joka sai
kansallispuistoaiheisesta kokoelmastaan myös kunniapalkinnon.


Nuorisoa jännitti palkintojenjakotilaisuudessa. Toisin kuin
Suomessa, kaikki palkinnot jaettiin lauantaina iltapäivällä
osallistujille tarjotun buffet-palan jälkeen.


Näyttelyn kolme keskeistä henkilöä: Scandinavian Collectors
Clubin puheenjohtaja ja tunnettu Suomi-keräilijä Roger Quinby
(vas.), edellinen puheenjohtaja Mats Roing ja tuomariston
puheenjohtaja Timothy Bartshe. Roing palkittiin kultamitalilla
Tukholman TUR-leimoja käsittelevästä postihistoriallisesta
kokoelmastaan.


Näyttelyn suuren palkinnon eli Grand Prix'n sai Geoffrey
Noer Fär-saarten postia 1751-1948 käsittelevällä
kokoelmallaan.

Suuren palkinnon saajaksi oli ehdolla myös Frank Senten leimamerkkikokoelma, joka esitteli mallien 1898-99 käyttöä eri dokumenteilla. Esillä oli silloisen amerikkalaisen yhteiskunnan koko kirjo. Kokoelma sai kultamitalin lisäksi peräti neljä eri kunniapalkintoa, mm. materiaalista ja luovuudesta.

Tulosten julkistamisen jälkeen kehysten äärellä riitti kiinnos-
tuneita kyselijöitä. Kuvassa Geoffrey Noer selostaa Fär-
saarten postihistoriaa kuulijakunnalle.


Myös huippukeräilijä Mark Lorentzen (vas.) tutustui kiinnostuneena Fär-saarten postihistoriaan. Hänellä oli itsellään näyttelyssä kultamitalilla palkittu yhden kehyksen kokoelma Tanskan Länsi-Intiasta emämaahan lähetettyä postia. Lorentzen sai Helsingin Nordia 2006:ssa pohjoismaisen Grand Prix'n ja pari vuotta myöhemmin Bukarestissa suuren kultamitalin 98 pisteellä. Sen enempää pisteitä ei kukaan ole koskaan saanut yhdessäkään näyttelyssä.

James R. Pullinin postihistoriallinen kokoelma amerikkalaisista linjapurjealuksista Pohjois-Atlantilla 1818-1840 perustui hänen pari vuotta sitten julkaisemaansa kirjaan, jonka ansiot ovat laivapostin keräilyn kannalta merkittävät. Pullinin kirjasta voi ensimmäisen kerran löytää kaikkien noiden linjapurjealusten lähtö- ja saapumispäivämäärät kyseiseltä ajalta.

Kokoelman pudotti kuitenkin kultamitalitasolta ongelmallinen aiheen rajaus. Harvinaisimmat kohteet esimerkiksi olivat brittiläisillä höyrylaivoilla kulkeneita kirjeitä, joiden ei otsikon mukaan olisi pitänyt olla mukana lainkaan. Jälleen kerran huomattiin, että otsikon ja sisällön täydellinen vastaavuus on tärkeä osa kokoelman rakentamista.


Michael Schumacher (vas.) esitti näyttelyn avoimessa luokassa
10 kehystä shakin maailmanmestaruuskisoista, jotka käytiin
Bobby Fischerin ja Boris Spasskin välillä Islannissa 1972, sekä
postikorttiluokassa toiset 10 kehystä Islanti-aiheisia kortteja.
Tuloksena oli vermeil ja hopeamitali. Amerikkalainen käytäntö
ei kansallisissa näyttelyissä tunne isoa vermeiliä tai isoa hopeaa
lainkaan.

Minnesotassa ja Michiganissa
monilla on suomalaiset sukujuuret

Hämmästyttävän monet tulivat puhumaan suomea tai ruotsia kuultuaan paikalla olevasta suomalaistuomarista. Pohjoismaisista juurista ollaan noilla seuduilla ylpeitä ja monet myös keräävät johonkin pohjoismaahan liittyvää filateliaa.

Minnesota ja Michigan olivat ne Yhdysvaltain osavaltiot, joihin muutti eniten suomalaisia siirtolaisuuden huippuvuosina. Vieläkin on mahdollista löytää postileimoja sellaisilta paikkakunnilta kuin Finland, Kaleva, Askel, Makinen, Toivola, Omena, jne.


Robert Katvala muutti Suomesta Yhdysvaltoihin jo aivan
pikkupoikana vuonna 1921, mutta puhuu silti sujuvasti
suomea. Hän keräilee myös postimerkkejä, mutta vain
omaksi ilokseen.


Näyttely tarjosi kävijöille tietenkin myös mahdollisuuden omien
kokoelmien kartuttamiseen. Paikalla oli yli 30 kauppiasta sekä
Yhdysvaltain ja YK:n postihallinnot.

Suurin osa tarjonnasta oli postimerkkejä ja ensipäiväkuoria. Postihistoriaa kerätään Yhdysvalloissa ainakin toistaiseksi vähemmän kuin meillä. Myöskään postikortteja ei ollut esillä kovin monessa paikassa.

Postimerkkejä saattoi ostaa vaikka silkkiin painettuina.


Kehysten välissä oli väkeä suomalaiseen tapaan, enimmäkseen
harvassa. Näyttelyn kehykset olivat A-mallisia. Ne vievät
enemmän tilaa kuin meidän pystyssä seisova mallimme, mutta
kokoelmien katseleminen on niissä miellyttävämpää.

Pleksit aukeavat saranoilla ja kokoelman sivut sijoitetaan valmiille rivistöille ilman hankalia muovinipsuja. Ainoa vaivalloinen vaihe on pleksien turvakiinnitys ruuveilla. Steve Lund näyttää esimerkkiä.

Scandinavian Collectors Clubilla
juhlavastaanotto Danish-American Centerissä

Pohjoismaiselle keräilylle sopivasti Scandinavian Collectors Clubin näyttelyn juhlavastaanotto oli järjestetty Tanskan kulttuurikeskukseen, joka sijaitsee Minneapolisissa.

Monille Kööpenhaminan kävijöille tuttu Pieni Merenneito oli päässyt mukaan kattaukseen.

Pitopöydän antimet maistuivat kaikille. Kuvassa keskellä Alan Warren.

Roger Quinbyn puoliso Susie (vas.) ja Mats Roing päivällis-
pöydässä.


Roger Quinby (vas.) ja Steve Lund, joka nähtiin myös
viime keväänä Jyväskylässä Nordia 2011 -näyttelyssä.


Gregory M. Frantz on toiminut paitsi tuomarina myös
komissaarina kansainvälisissä näyttelyissä. Hänellä on mm.
kokoelma yksityisistä suomalaisista laivapostimerkeistä. Ehkä
näemme sen Tavastexissa ensi keväänä?

(SRL)