Hellman rikkoi miljoonan euron rajapyykin

Hellmanin kevään suurhuutokauppa 13.–16.3. teki suomalaisen filatelian historiaa, kun sen kokonaismyynti
ylitti peräti miljoona euroa.

Hellmanin kevään suurhuutokauppa 13.–16.3. teki suomalaisen filatelian historiaa, kun sen kokonaismyynti ylitti peräti miljoona euroa. Milloinkaan ennen suomalainen postimerkkihuutokauppa ei ole päässyt näin korkeaan myyntiin. Tarjolla olleista 3358 kohteesta myytiinkin peräti 96 %.

Klassinen Suomi on ykkönen

Huutokaupan arvokkaimmat kohteet olivat klassisen Suomen postimerkkejä päikköpareina. Korkein hinta, 30 750 euroa, maksettiin 10 pennin isohampaisesta värivirhepainamasta päikköparina 5 pennin merkin kanssa. Toiseksi kallein kohde oli niin ikään päikköpari isohampaisten 5 pennin merkeistä, mutta ilman värivirhepainamaa. Tästä kohteesta maksettiin 24 600 euroa. Isohampainen 8 pennin merkki harvinaisella IV-lävisteellä puolestaan myytiin 7100 eurolla.

Myynnissä oli Hellmanille tunnusomaisesti runsaasti Suomen ensimmäisiä postimerkkejä, ovaalimerkkejä. Niistä korkein hinta, 8600 euroa, maksettiin 5 kopeekan isohelmisestä ovaalimerkistä harvajuovaisella paperilla. Kohde oli mustemitätöity ja kolmelta sivulta täysireunainen. 10 kopeekan käyttämättömästä ja virheettömästä postimerkistä maksettiin 7600 euroa ja jättireunaisesta käyttämättömästä isohelmisestä 5 kopeekan merkistä 7400 euroa. Pienihelminen Mikkeli-leimainen 5 kopeekan merkki herätti myös kovasti
kiinnostusta ja se myytiin 3900 eurolla. Pikkuvikainen käyttämätön 10 kopeekan merkki puolestaan myytiin 3700 eurolla.

Myös vuosien 1875–1881 postimerkeistä oli tarjolla hienoja kohteita. Leimapainon 20 pennin merkin 16-ryhmä, jossa yksi merkki on päikköasennossa, kilpailtiin 10 000 euroon. Käyttämätön 20 pennin päikköpari taas nousi 4900 euroon ja kolmen merkin leimattu päikkörivilö kisattiin 3800 euroon. Ylänurkkaisten paras kohde oli 20 pennin kolmirivilö, joka oli kolmelta sivulta hammastamatta. Siitä maksettiin 2000 euroa. Vuoden 1911 kotkamerkeistä oli tarjolla sekä 5 että 40 pennin B-hampaiset merkit. Käyttämättömästä 5
pennistä maksettiin 2250 euroa, leimatusta 40 pennistä 3200 euroa ja käyttämättömästä 40 pennistä peräti 5300 euroa.

Huipputuloksia Saarisen mallista

Huippusuositusta Saarisen mallista saavutettiin jälleen monta hienoa tulosta. Vuoden 1920 tiheähampainen 10 pennin merkki on haluttu erikoisuus, mutta nyt siitä oli tehty uusia löytö: Haapalahden postipysäkillä leimattu kappale. Hieno harvinaisuus myytiin 3900 eurolla. Samasta merkistä oli tarjolla myös kaksi muuta yksilöä – mikä on todella poikkeuksellista, sillä niin harvoin näitä merkkejä on markkinoilla. Näistä merkeistä maksettiin 1800 euroa ja 2000 euroa. Harvinainen leima siis noin kaksinkertaisti kohteen arvon.

Saarismallin B-hampaisista vuosien 1919–1920 merkeistä tavallisin on 40 penniä, mutta vain leimattuna. Käyttämättömänä merkki on huomattavasti harvinaisempi, varsinkin suurina ryhminä. Nyt myynnissä oli kyseisen merkin suurin tunnettu ryhmä, eli kymmenen ryhmä arkin reunasta ja vieläpä tilauseränumerolla. Tästä uniikista kohteesta maksettiin 5000 euroa. Todellinen harvinaisuus oli myös 40 penniä AW2 leveät numerot (L. 115 AW2II). Keräilijät osasivat arvostaa kohteen harvinaisuutta, joten sen hinta kipusi huimaavaan 6400 euroon. Saarismallin 1 markan oranssi merkki on ulkoisesti vaatimaton, mutta se saattaa kätkeä sisälleen melkoisen yllätyksen. Postitorvivesileimainen 1 markan merkki A-hampaisena on erittäin harvinainen vesileima-asennolla 4. Nyt myynnissä ollut merkki kilpailtiinkin 5150 euroon. Muita hienoja Saarismallin tuloksia ovat mm. L. 92 yläreuna hammastamaton 1700 €, L. 122AW2 2150 €, L. 133AW1 2150 € ja L. 133AW1 2800 €.

Reuna-alueet kiehtovat

Zeppelinin virhepainamia oli myynnissä peräti kolme kappaletta ja niistä maksettiin 2200–2400 euroa kappaleelta. Aunuksen postimerkkejä oli nyt tarjolla erityisen runsas kattaus. Aunuksen koko sarjan hinta nousi leimattuna 1650 euroon ja käyttämättömänä 1150 euroon. Harvinaisesta ensimmäisen painoksen 10 markan merkistä postituoreena maksettiin peräti 3550 euroa, kun sama merkki liimakkeellisena myytiin 800 eurolla. 10 pennin pari oikeataksaisella kortilla kisattiin 1050 euroon.

Myös Pohjois-Inkeri oli poikkeuksellisen hyvin edustettuna. Vanha kokoelma oli purettu osiin, joista esimerkiksi kokoelmasivulla olevat kuusi 10 pennin ”Inkerin hyväksi” lisäpainettua merkkiä nousivat 1700 euroon. Sivulla oli mukana mm. harvinainen ylösalainen lisäpainama. Vastaava 5 markan merkkien kokoelmasivu myytiin 1200 eurolla. Siinäkin oli yhdessä merkissä ylösalaisin oleva lisäpainama. Leimatusta Karjala-sarjasta puolestaan maksettiin 1350 euroa.

Laivapostimerkkejä oli tarjolla sekä määrällisesti että laadullisesti todella poikkeuksellinen otos, mukana jopa uniikkeja kohteita. Lahtis-höyrylaivan vuoden 1866 25 ja 50 pennin merkeistä, jotka ovat ainoat tunnetut, maksettiin huikeat 10 000 euroa. Näistä laivapostimerkeistä käytiin yksi huutokaupan tiukimmista kisoista, sillä niistä jätettiin peräti 54 tarjousta. Borgå Ångfartygs Aktiebolagin vuoden 1895 25 pennin merkistä tunnetaan vain yksi lähetys, joka myytiin nyt 3300 eurolla. Ångbåts Aktiebolaget Ålandin vuoden 1870 sarjan kolme merkkiä, 25 penniä punainen, 25 penniä ruskea sekä 50 penniä punainen myytiin irtonaisina 5300 eurolla. S.T.A. Sommaröarna -yhtiön ainoa tunnettu postilähetys vuoden 1920 merkeillä nousi 3400 euroon.

Kuvioleimoista kiehtovin oli nro 270 hienolla kirjatulla ehiökuorella m/89 lisämerkkien kera leimattuna Joensuussa 1890. Kohteesta maksettiin 1600 euroa. Ensipäivänkuorista hienoin tulos oli leijonamalli 1930:n 1,75 markkaa keltainen käytettynä 16.6.1940. Tästä kirjeestä maksettiin 2700 euroa. Samana päivänä ilmestyneistä kahdesta lisäpainamamerkistä (1,75 ja 2,75 markkaa) oli tarjolla peräti kaksi ensipäiväkuorta, jotka molemmat myytiin 1850 eurolla. 

Kallein kokoelmakohde oli Helsingin kaupunginpostin 1866–1891 näyttelykokoelma, joka kilpailtiin 9300 euroon. Saman keräilijän laatimasta Tampereen paikallispostin kokoelmasta maksettiin 5500 euroa. Kokoelma sisälsi mm. kaikki tunnetut postilähetykset, eli kolme kirjettä. Suomesta oli tarjolla paljon arvokokoelmia, jotka myytiin 1000–3000 eurolla kukin. Saarismallin erikoiskokoelmasta maksettiin 4200 euroa. Varastoeristä maksettiin parhaimmillaan jopa 4400 euroa.

Ulkomaat: Sveitsi, USA ja Puola

Ulkomaiden postimerkeistä kiinnostavin tarjonta oli Sveitsistä ja Yhdysvalloista. Kummastakin maasta hajotettiin merkittävä kokoelma, joista kummastakin saavutettiin yhteensä noin 25 000 euron tulos. Kallein Sveitsin yksittäiskohde oli Zürichin kantonin ensimmäinen postimerkki kuorella. Tästä 4 rappenin mustasta postilähetyksestä maksettiin 9800 euroa.

Yhdysvalloista huomattava oli esimerkiksi 50 postimerkin erä vuoden 1869 julkaisua, joka myytiin 2450 eurolla. Hienosti nousivat myös vuoden 1894 sarjan yläarvot. Kahden dollarin nimellisarvoisesta Madisonista maksettiin siististi leimattuna 1350 euroa ja viiden dollarin Marshallista 1300 euroa. Vuoden 1898 yhden dollarin Trans-Mississippi-merkki puolestaan nousi 1050 euroon.

Muista maistakin oli tarjolla mukavia kohteita, jotka puuttuvat useimpien keräilijöiden maakokoelmista. Nyt myytiin mm. Ruotsin molemmat Värnamo-merkit sekä Norjan pakolaishallituksen Lontoo-sarja vuodelta 1943. Kokoelmia oli tarjolla monista eri maista. Esimerkiksi hyvä Ruotsi-kokoelma vaihtoi omistajaa 2150 eurolla ja Viron varastoerä 1850 eurolla. Myös mm. Saksasta oli tarjolla runsaasti kokoelmia. 

Puolasta oli tarjolla erittäin hyvää materiaalia. Suoranainen helmi oli kuori Varsovasta Pietariin vuonna 1861. Se oli frankeerattu kahdella Puolan ensimmäisellä postimerkillä. Hienolaatuinen ja näyttävä kuori kilpailtiinkin 4800 euroon. Tarjolla oli myös Puolan ykkösiä irtomerkkeinä. Niistä maksettiin 350–1450 euroa laadun mukaan. Vanhan Puolan kokoelmasta, joka ei kuitenkaan sisältänyt ykköstä, maksettiin 1350 euroa.

Sekalaisia eriä ja muuta keräilytavaraa

Sekalaisista eristä kiehtovin oli löytöerä Kiinan materiaalia. Mukana oli niin vanhaa Kiinaa keisarikunnan ajalta kuin uudempaa kansantasavallan aikaakin. Kahteen kansioon ja monenlaisiin pusseihin tallennetut merkit pitivät sisällään myös Shanghain postia sekä muita paikallisposteja. Kansantasavallasta oli useita arvokkaita sarjoja. Niinpä tästä kohteesta käytiinkin todella kova kilpailu, joka päättyi lopulta 3700 euron myyntihintaan. Kovasti kiinnostusta herätti myös sekalainen arkkierä, jossa oli paljon aihemerkkejä sekä Koreaa, mutta jonkin verran myös Kiinaa. Tämä arkkilaatikko kisattiin 1600 euroon.

Aihefilateliaa oli tarjolla monipuolinen kattaus. Erityisen ilahduttavaa oli nähdä, että Europa Cept -merkit herättivät ostajien mielenkiintoa. Hieno Cept-kokoelma myytiin kovan kilpailun jälkeen 2400 eurolla. Hyvä kala-aiheinen kokoelma vaihtoi omistajaa tuhannella eurolla ja shakkikokoelma myytiin samaan hintaan. Hyviä tuloksia saatiin myös esimerkiksi taide-, lääketiede- ja tupakka-aiheisista kokoelmista. 

Myynnissä oli myös runsaasti ei-filateelisia keräilykohteita. Niistäkin saavutettiin paljon hyviä tuloksia.

Hopeinen puolitoista kiloa painava kahviastiasto myytiin 1150 eurolla, Borel Filsin kultainen taskukello 1300 eurolla, naisten valkokultainen ja timantein koristeltu rannekello Eterna 1400 eurolla, pinssikokoelma 1850 eurolla, Tynellin pöytälamppu 2300 eurolla, vuoden 1880 20 markan kultaraha 1300 eurolla, vuoden 1905 10 markan kultaraha 3800 eurolla, vuoden 1926 10 markan kultaraha 1150 eurolla, saman vuoden 200 markan kultaraha 1300 eurolla, vuoden 1945 5000 markan seteli 1200 eurolla, venäläinen hopearupla vuodelta 1741 5300 eurolla, venäläinen Borodinon muistorupla vuodelta 1839 2300 eurolla ja Venäjän laivaston miekka 5300 eurolla.