Säännöt

Suomen Filatelistiliitto ry:n säännöt ja tietosuojaseloste

YHDISTYKSEN NIMI JA KOTIPAIKKA

1. Yhdistyksen nimi on Suomen Filatelistiliitto ry, ruotsiksi Finlands Filatelistförbund rf ja sen kotipaikka on Helsinki. Näissä säännöissä yhdistystä kutsutaan liitoksi. Liiton kielet ovat suomi ja ruotsi, pöytäkirjakielenä on suomi.

 

YHDISTYKSEN TARKOITUS JA TOIMINTATAPA

2. Liiton tarkoituksena on Suomessa toimivien postimerkkeily- yhdistysten keskuselimenä edistää postimerkkeilyä ja postikorttikeräilyä Suomessa.

Tarkoituksensa toteuttamiseksi liitto

a) yhteistyössä jäsenyhdistysten kanssa edistää postimerkkeilijöiden järjestäytymistä, tukee uusien postimerkkeily-yhdistysten perustamista ja levittää tietoutta postimerkkeilystä harrasteena,

b) yhteistyössä jäsenyhdistysten kanssa kehittää ja edistää jäsenyhdistysten ja yksittäisten keräilijöiden tarpeita vastaavia palveluita sekä itse postimerkkeilyssä että järjestötoiminnassa,

c) pitää yhteyttä keskeisiin liiton toimintaan vaikuttaviin tahoihin ja toimii postimerkkeilijöiden etujärjestönä yhteiskunnassa sekä toimii yhdyssiteenä postimerkkeilyä harrastavien yhdistysten välillä,

d) hoitaa ja edistää kansainvälistä postimerkkeily-yhteistyötä,

e) organisoi alansa aitoutustoimintaa ja toimii väärentämistä ja muuta epärehellisyyttä vastaan postimerkkeilyyn liittyvässä toiminnassa,

f) toimeenpanee kansainvälisiä postimerkkinäyttelyitä, myöntää jäsenyhdistyksilleen oikeuden kotimaisten postimerkkinäyttelyiden järjestämiseen kulloinkin voimassa olevien erityissääntöjen puitteissa ja edistää muutenkin näyttelytoimintaa

g) huolehtii postimerkkinäyttelyiden tuomarikoulutuksesta, hyväksyy kotimaisten näyttelyiden tuomariston jäsenet ja nimeää Suomen tuomariehdokkaat kansainvälisiin näyttelyihin

h) harjoittaa ja tukee alan koulutus-, tutkimus-, julkaisu- ja tiedotustoimintaa.

i) mitä edellä kohdissa a)-h) on lausuttu postimerkkeilyn osalta, sovelletaan soveltuvin osin myös postikorttikeräilyyn.

Liitto toteuttaa näitä tehtäviä käytettävissä olevien resurssien rajoissa, painottaen toimintaa jäsenyhdistysten tarpeiden mukaan.

Liiton tarkoituksena ei ole toiminnallaan tuottaa siihen osallisille voittoa eikä muuta taloudellista hyötyä eikä sen toiminta muutenkaan saa muodostua laadultaan pääasiallisesti taloudelliseksi.

 

LIITON JÄSENET

3. Liitolla voi olla

- jäsenyhdistyksiä,

- liittojäseniä ja

- kannatusjäseniä.

Jäsenyhdistyksiä ovat postimerkkeilyä tai postikorttien keräilyä harjoittavat tai edistävät Suomessa rekisteröidyt yhdistykset.

Liittojäseniksi voivat liittyä jäsenyhdistysten jäsenet.

Kannatusjäseniä ovat luonnolliset henkilöt tai oikeustoimikelpoiset yhteisöt, jotka haluavat tukea liiton toimintaa. Kannatusjäsenet maksavat liittohallituksen kulloinkin vahvistaman vuosittaisen tai määräajaksi sovitun jäsenmaksun.

Jäsenet hyväksyy liittohallitus.

 

JÄSENTEN VELVOLLISUUDET

4. Jäsenten tulee

- noudattaa liiton sääntöjä ja määräyksiä sekä

- suorittaa liittokokouksen vahvistamat liittymis- ja jäsenmaksut.

Jäsenyhdistysten lisäksi tulee ilmoittaa jäsenyhdistyksen ja toimihenkilöiden osoitteen ja puhelinnumeron muuttuminen välittömästi.

 

JÄSENEN EROAMINEN JA EROTTAMINEN

5. Jäsen, joka haluaa erota liitosta, tulee siitä kirjallisesti ilmoittaa liittohallitukselle, liittohallituksen puheenjohtajalle tai ilmoittamalla erosta liittokokouksen pöytäkirjaan. Eroava jäsen vapautuu jäsenmaksun maksamisesta sen jäsenmaksukauden alusta, joka ilmoitusta lähinnä seuraa.

Jäsen, joka ei noudata 4. §:ssä mainittuja määräyksiä, voidaan erottaa liitosta. Jäsenyhdistyksen erottamisesta päättää liittokokous, muiden jäsenten erottamisesta liittohallitus. Erottaminen voidaan tehdä myös silloin, kun jäsenyhdistyksen säännöt muutetaan siten, ettei jäsenkelpoisuuden edellytyksiä enää ole olemassa.

 

TOIMIELIMET

6. Liiton toimielimet ovat liittokokous ja liittohallitus. Liittohallitus asettaa tarpeellisiksi katsomansa valiokunnat ja työryhmät.

 

LIITTOKOKOUS

7. Liiton ylin päättävä elin on liittokokous. Äänivalta liittokokouksessa on liiton kullakin viimeistään kuukautta ennen liittokokousta tai helmikuun viimeiseen päivään, kumpi näistä on myöhäisempi ajankohta, jäsenmaksuvelvoitteensa suorittaneella jäsenyhdistyksellä.

Kullakin jäsenyhdistyksellä on yksi ääni jokaista yhdistyksen alkavaa viittäkymmentä liittojäsenmaksunsa kuluvan vuoden helmikuun loppuun mennessä maksanutta henkilöjäsentä kohti.

Sama edustaja voi liittokokouksessa edustaa enintään kolmea jäsenyhdistystä.

Liittohallituksen jäsenellä ja kannatusjäsenellä on liittokokouksessa puheoikeus.

Liittokokouksessa asiat ratkaistaan äänten enemmistöllä, ellei näissä säännöissä toisin määrätä. Äänestys on avoin, ellei vähintään kaksi edustajaa vaadi suljettua äänestystä.

Äänten mennessä tasan voittaa puheenjohtajan edustama kanta, paitsi vaaleissa, joissa ratkaisee arpa.

Liittokokouksen puheenjohtajan tulee olla äänivaltaisen jäsenyhdistyksen valtuuttama kokousedustaja.

Liittokokoukseen voidaan osallistua hallituksen niin päättäessä tietoliikenneyhteyden tai muun soveltuvan apuvälineen avulla.

8. Kutsu liittokokoukseen sekä asiakirjat toimitetaan jäsenille viimeistään neljä viikkoa ennen kokousta.

9. Ylimääräisen liittokokouksen kutsuu tarvittaessa koolle liittohallitus liittokokouksen tai oman päätöksensä perusteella tai kun vähintään kymmenesosa jäsenyhdistyksistä sitä määrätyn asian käsittelemiseksi liittohallitukselta kirjallisesti pyytää.

10. Liittokokous pidetään vuosittain 31.5. mennessä. Liittokokouksessa käsitellään seuraavat asiat:

a) kokouksen avaus

b) valitaan kokoukselle

- puheenjohtaja

- sihteeri

- kaksi pöytäkirjan tarkastajaa

- kaksi valtakirjan tarkastajaa

- kaksi ääntenlaskijaa

c) todetaan kokouksen laillisuus ja päätösvaltaisuus

d) vahvistetaan kokouksen työjärjestys

e) esitetään

- toimintakertomus ja tilinpäätös kuluneelta toimintavuodelta

- toiminnantarkastajan lausunto

f) päätetään

- tilinpäätöksen vahvistamisesta

- vastuuvapauden myöntämisestä hallituksen jäsenille ja toimihenkilöille

g) vahvistetaan seuraavan kalenterivuoden

- toimintasuunnitelma

- talousarvio

h) päätetään seuraavan kalenterivuoden liittymis- ja jäsenmaksujen suuruudesta

i) valitaan erovuoroisten tilalle seuraavaksi kaudeksi

- liittohallituksen puheenjohtaja

- muut hallituksen jäsenet

j) valitaan toiminnantarkastaja ja hänelle varamies tarkastamaan seuraavan kalenterivuoden tilejä ja hallintoa. Toiminnantarkastajan toimikausi päättyy tarkastettavaa tilikautta ensiksi seuraavan varsinaisen liittokokouksen päättyessä.

k) käsitellään liiton jäsenten viimeistään kaksi kuukautta ennen kokousta liiton hallitukselle tässä kokouksessa käsiteltäväksi esittämät asiat

l) käsitellään muut kokouskutsussa mainitut asiat.

 

LIITTOHALLITUS

11. Liittohallitukseen kuuluvat varsinaisen liittokokouksen valitsemat puheenjohtaja, jota kutsutaan liiton puheenjohtajaksi, ja kuusi muuta varsinaista jäsentä.

Liittohallituksen jäsenten toimikausi alkaa valinnan tehneestä liittokokouksesta ja päättyy vaalia seuraavan toisen varsinaisen liittokokouksen päättyessä. Varsinaisista jäsenistä puolet on vuosittain erovuorossa. Kesken toimikauden eronneen tilalle valitaan uusi jäsen jäljellä olevaksi ajaksi.

Hallituksen jäsen voidaan valita enintään kolmeksi perättäiseksi kaudeksi. Tämä määräys koskee myös puheenjohtajaa, kuitenkin siten että puheenjohtajakausien lukumäärää laskettaessa ovat mukana ainoastaan puheenjohtajatehtävään liittyvät kaudet.

Liittohallituksen jäsenten vaali suoritetaan enemmistövaalina.

Liittohallitukseen voidaan valita vain henkilö, joka on ollut liittojäsen valintaa edeltäneenä kahtena vuotena. Mikäli liittohallituksen jäsen eroaa tai erotetaan liittojäsenyydestä, hänen jäsenyytensä liittohallituksessa lakkaa samalla.

12. Liittohallitus valitsee keskuudestaan vuosittain varapuheenjohtajan ja määrittää hallituksen jäsenten keskinäisen työnjaon, valitsee valiokunnat ja työryhmät sekä toimihenkilöt. Liitolla voi olla toimihenkilöitä, jotka ottaa ja erottaa liittohallitus.

Liittohallitus kokoontuu puheenjohtajan tai, jos hän on estynyt, varapuheenjohtajan kutsusta tai mikäli kolme hallituksen jäsentä niin vaatii. Hallitus on päätösvaltainen, kun puheenjohtaja tai varapuheenjohtaja ja vähintään puolet muista hallituksen jäsenistä on paikalla.

Liittohallituksen kokouksessaan käsittelemät asiat ratkaistaan yksinkertaisella ääntenenemmistöllä. Äänten mennessä tasan ratkaisee puheenjohtajan ääni, vaaleissa kuitenkin arpa.

13. Liittohallitus toimii liiton toimeenpanevana elimenä ja hoitaa näiden sääntöjen ja liittokokouksen päätösten mukaisesti liiton asioita sekä edustaa liittoa.

 

NIMENKIRJOITUS

14. Liiton nimen kirjoittavat puheenjohtaja tai varapuheenjohtaja yhdessä jonkun toisen hallituksen jäsenen tai hallituksen tehtävään oikeuttaman toimihenkilön kanssa.

 

TILIKAUSI JA MUUT ASIAT

15. Liiton tili- ja toimikausi on kalenterivuosi.

16. Liitto on oikeutettu vastaanottamaan lahjoituksia ja testamentteja.

 

SÄÄNTÖJEN MUUTTAMINEN JA LIITON PURKAMINEN

17. Näiden sääntöjen muuttaminen on käsiteltävä liittokokouksessa. Muutoksen on tullakseen hyväksytyksi saatava vähintään 3/4 annetuista äänistä.

18. Liiton purkamista koskeva päätös on tehtävä, ollakseen laillinen, kahdessa perättäisessä, vähintään kahden kuukauden väliajoin pidettävässä liittokokouksessa, joista toisen tulee olla varsinainen liittokokous. Päätös tulee hyväksytyksi, jos molemmissa kokouksissa purkamista on kannattanut vähintään kolme neljäsosaa annetuista äänistä.

Kun purkamispäätös on tehty tämän pykälän mukaisesti, liiton omaisuus luovutetaan viimeisen purkamispäätöksen tehneen kokouksen tarkemmin määräämällä tavalla postimerkkeilyn edistämiseen Suomessa.

 

Suomen Filatelistiliitto ry:n säännöt

Stadgar för Finlands Filatelistförbund rf.

Tietosuojaseloste

Liiton matkustusohjesääntö