Säännöt

Suomen Filatelistiliitto ry:n säännöt ja tietosuojaseloste

Säännöt

Yhdistyksen nimi ja kotipaikka

1. Yhdistyksen nimi on Suomen Filatelistiliitto ry, ruotsiksi Finlands Filatelistförbund rf ja sen kotipaikka on Helsinki. Näissä säännöissä yhdistystä kutsutaan liitoksi. Liiton kielet ovat suomi ja ruotsi, pöytäkirjakielenä on suomi.

Yhdistyksen tarkoitus ja toimintatapa

2. Liiton tarkoituksena on Suomessa toimivien postimerkkeily-yhdistysten keskuselimenä edistää postimerkkeilyä ja postikorttikeräilyä Suomessa.
Tarkoituksensa toteuttamiseksi liitto
a) edistää postimerkkeilijöiden järjestäytymistä, tukee uusien postimerkkeily-yhdistysten perustamista ja levittää tietoutta postimerkkeilystä harrasteena,

b) kehittää ja edistää jäsenyhdistysten ja yksittäisten keräilijöiden tarpeita vastaavia palveluita sekä itse postimerkkeilyssä että järjestötoiminnassa,

c) toimii postimerkkeilyharrastuksen levittämiseksi nuorison keskuuteen ja edistää nuorison postimerkkeilyharrastusta itsenäisesti tai yhdessä vastaavan nuorisojärjestön kanssa

d) pitää yhteyttä viranomaisiin ja toimii postimerkkeilijöiden etujärjestönä yhteiskunnassa sekä toimii yhdyssiteenä postimerkkeilyä harrastavien yhdistysten välillä,

e) hoitaa ja edistää kansainvälistä postimerkkeily-yhteistyötä,

f) hoitaa alansa aitoutustoimintaa ja toimii väärentämistä ja muuta epärehellisyyttä vastaan postimerkkeilyyn liittyvässä toiminnassa,

g) toimeenpanee kansainvälisiä postimerkkinäyttelyitä, myöntää jäsenyhdistyksilleen oikeuden kotimaisten postimerkkinäyttelyiden järjestämiseen kulloinkin voimassa olevien erityissääntöjen puitteissa ja edistää muutenkin näyttelytoimintaa

h) huolehtii postimerkkinäyttelyiden tuomarikoulutuksesta, hyväksyy kotimaisten näyttelyiden tuomariston jäsenet ja nimeää Suomen tuomariehdokkaat kansainvälisiin näyttelyihin

sekä

i) harjoittaa alan koulutus-, tutkimus- ja julkaisutoimintaa.

j) mitä edellä kohdissa a)-i) on lausuttu postimerkkeilyn osalta, sovelletaan soveltuvin osin myös postikorttikeräilyyn.

Liiton tarkoituksena ei ole toiminnallaan tuottaa siihen osallisille voittoa eikä muuta taloudellista hyötyä eikä sen toiminta muutenkaan saa muodostua laadultaan pääasiallisesti taloudelliseksi.

Liiton jäsenet

3. Liiton varsinaiseksi jäseneksi pääsee Suomessa rekisteröity postimerkkeily-yhdistys tai postimerkkeilyä edistävä rekisteröity yhdistys, joka toimii liiton tarkoitusperien toteuttamiseksi. Jäseneksi hyväksymisestä päättää liiton hallitus.
Ennen näiden sääntöjen voimaantuloa saavutetut jäsenoikeudet säilyvät ennallaan.
Jäsen voi erota liiton jäsenyydestä ilmoittamalla siitä kirjallisesti liiton hallitukselle tai sen puheenjohtajalle tai liittokokouksen yhteydessä liittokokouksen pöytäkirjaan. Ero astuu voimaan seuraavan kalenterivuoden alusta.
Jäsenyhdistyksiltä perittävän liittymismaksun ja vuotuisen jäsenmaksun sekä yhdistysten jäseniltä perittävän liittojäsenmaksun suuruudesta päättää liittokokous. Jäsen- ja liittojäsenmaksut on maksettava vuosittain tammikuun loppuun mennessä.

4. Kannatusjäseneksi liittohallitus voi hyväksyä sekä luonnollisen henkilön että oikeustoimikelpoisen yhteisön, joka haluaa tukea liiton toimintaa. Kannatusjäsenet maksavat liittohallituksen kulloinkin vahvistaman vuosittaisen tai kertakaikkisen maksun määräajaksi.

Toimielimet

5. Liiton toimielimet ovat liittokokous ja liittohallitus. Liittohallitus asettaa tarpeellisiksi katsomansa valiokunnat ja työryhmät.

Liittokokous

6. Liiton ylin päättävä elin on liittokokous. Äänivalta liittokokouksessa on liiton kullakin jäsenmaksuvelvoitteensa suorittaneella varsinaisella jäsenyhdistyksellä. Kullakin yhdistyksellä on yksi ääni jokaista yhdistyksen alkavaa sataa liittojäsenmaksunsa kuluvan vuoden tammikuun loppuun mennessä maksanutta henkilöjäsentä kohti.
Sama edustaja voi liittokokouksessa edustaa enintään kolmea jäsenyhdistystä.
Liittohallituksen jäsenellä on liittokokouksessa puheoikeus. Kannatusjäsenellä on samoin puheoikeus.
Liittokokouksessa asiat ratkaistaan äänten enemmistöllä, ellei näissä säännöissä toisin määrätä. Äänestys on avoin, ellei vähintään kaksi edustajaa vaadi suljettua äänestystä.
Äänten mennessä tasan voittaa puheenjohtajan edustama kanta, paitsi vaaleissa, joissa ratkaisee arpa.

7. Kutsu liittokokoukseen sekä asiakirjat toimitetaan postitse tai sähköpostitse jäsenille viimeistään neljä viikkoa ennen kokousta.

8. Ylimääräisen liittokokouksen kutsuu tarvittaessa koolle liittohallitus liittokokouksen tai oman päätöksensä perusteella tai kun vähintään kolme liiton jäsenyhdistystä sitä määrätyn asian käsittelemiseksi liittohallitukselta kirjallisesti pyytää.

9. Liittokokous pidetään vuosittain 31.5. mennessä.

Liittokokouksessa käsitellään seuraavat asiat:
a) kokouksen avaus
b) valitaan kokoukselle
- puheenjohtaja
- sihteeri
- kaksi pöytäkirjan tarkastajaa
- kaksi valtakirjan tarkastajaa
- kaksi ääntenlaskijaa
c) todetaan kokouksen laillisuus ja päätösvaltaisuus
d) vahvistetaan kokouksen työjärjestys
e) esitetään
- toimintakertomus ja tilinpäätös kuluneelta toimintavuodelta
- tilintarkastajien lausunto
f) päätetään
- tilinpäätöksen vahvistamisesta
- vastuuvapauden myöntämisestä hallituksen jäsenille ja toimihenkilöille
g) vahvistetaan seuraavan kalenterivuoden
- toimintasuunnitelma
- talousarvio
h) päätetään seuraavan kalenterivuoden liittymis- ja jäsenmaksujen sekä liittomaksun suuruudesta
i) valitaan erovuoroisten tilalle seuraavaksi kaudeksi
- liittohallituksen puheenjohtaja
- muut hallituksen jäsenet
j) valitaan tilintarkastaja ja hänelle varamies tarkastamaan seuraavan kalenterivuoden tilejä ja hallintoa. Lisäksi voidaan valita toiminnantarkastaja ja hänelle sijainen. Tilintarkastajan ja mahdollisen toiminnantarkastajan toimikausi päättyy tarkastettavaa tilikautta ensiksi seuraavan varsinaisen liittokokouksen päättyessä.
k) käsitellään liiton jäsenten viimeistään kaksi kuukautta ennen kokousta liiton hallitukselle tässä kokouksessa käsiteltäväksi esittämät asiat
l) käsitellään muut kokouskutsussa mainitut asiat.

Liittohallitus

10. Liittohallitukseen kuuluvat varsinaisen liittokokouksen valitsemat puheenjohtaja, jota kutsutaan liiton puheenjohtajaksi ja kuusi muuta varsinaista jäsentä.
Liittohallituksen jäsenten toimikausi alkaa valinnan tehneestä liittokokouksesta ja päättyy vaalia seuraavan toisen varsinaisen liittokokouksen päättyessä. Varsinaisista jäsenistä puolet on vuosittain erovuorossa. Kesken toimikauden eronneen tilalle valitaan uusi jäsen jäljellä olevaksi ajaksi.
Hallituksen jäsen voidaan valita enintään kolmeksi perättäiseksi kaudeksi. Tämä määräys koskee myös puheenjohtajaa, kuitenkin siten että puheenjohtajakausien lukumäärää laskettaessa ovat mukana ainoastaan puheenjohtajatehtävään liittyvät kaudet.
Liittohallituksen jäsenten vaali suoritetaan enemmistövaalina.

11. Liittohallitus valitsee keskuudestaan vuosittain varapuheenjohtajan ja määrittää hallituksen jäsenten keskinäisen työnjaon, valitsee valiokunnat ja työryhmät sekä toimihenkilöt. Liitolla voi olla toiminnanjohtaja, jonka ottaa ja erottaa liittohallitus.
Liittohallitus kokoontuu puheenjohtajan tai, jos hän on estynyt, varapuheenjohtajan kutsusta tai mikäli kolme hallituksen jäsentä niin vaatii. Hallitus on päätösvaltainen, kun puheenjohtaja tai varapuheenjohtaja ja vähintään puolet muista hallituksen jäsenistä on paikalla.
Liittohallituksen kokouksessaan käsittelemät asiat ratkaistaan yksinkertaisella ääntenenemmistöllä. Äänten mennessä tasan ratkaisee puheenjohtajan ääni, vaaleissa kuitenkin arpa.

12. Liittohallitus toimii liiton toimeenpanevana elimenä ja hoitaa näiden sääntöjen ja liittokokouksen päätösten mukaisesti liiton asioita sekä edustaa liittoa.

Nimenkirjoitus

13. Liiton nimen kirjoittavat puheenjohtaja tai varapuheenjohtaja yhdessä jonkun toisen hallituksen jäsenen, liiton toiminnanjohtajan tai hallituksen tehtävään oikeuttaman toimihenkilön kanssa.

Tilikausi ja muut asiat

14. Liiton tili- ja toimikausi on kalenterivuosi.

15. Liitto on oikeutettu vastaanottamaan lahjoituksia ja testamentteja.

Sääntöjen muuttaminen ja liiton purkaminen

16. Näiden sääntöjen muuttaminen on käsiteltävä liittokokouksessa. Muutoksen on tullakseen hyväksytyksi saatava vähintään 3/4 annetuista äänistä.

17. Liiton purkamista koskeva päätös on tehtävä, ollakseen laillinen, kahdessa perättäisessä, vähintään kahden kuukauden väliajoin pidettävässä liittokokouksessa, joista toisen tulee olla varsinainen liittokokous. Päätös tulee hyväksytyksi, jos molemmissa kokouksissa purkamista on kannattanut vähintään kolme neljäsosaa annetuista äänistä.
Kun purkamispäätös on tehty tämän pykälän mukaisesti, liiton omaisuus luovutetaan viimeisen purkamispäätöksen tehneen kokouksen tarkemmin määräämällä tavalla postimerkkeilyn edistämiseen Suomessa.